Sopivan kortisonivoiteen valitseminen

Kortisonivoiteita käytetään allergisten ihottumien, auringon polttamien, hyönteisten puremien, vaippaihottumien sekä muiden ihottumien hoitoon. Kortisonivoiteita ei tule käyttää bakteerien, sienten tai virusten aiheuttamien iho-oireiden hoitoon. Kortisonivoiteiden päävaikutus on tulehduksen hillitseminen, sillä kortisoni estää tulehdussolujen kulkeutumisen ihoon ja tulehduksen välittäjäaineiden vapautumisen eri soluista. Hydrokortisoni vähentää muun muassa kutinaa, punoitusta sekä turvotusta. Kortisonivoiteita on saatavana usealla eri valmistenimellä.

Pantyson-emulsiovoiteet on tarkoitettu monenlaisiin ihon allergisiin ja muusta ärsytyksestä johtuviin oireisiin. Pantyson sopii myös hyönteisten puremiin, auringon polttaman ihon hoitoon sekä lyhytaikaisesti myös vaippaihottuman hoitoon. Pantysoniin on lisätty hydrokortisonin lisäksi dekspantenolia, joka muuttuu iholla B5-vitamiiniksi. Elimistö tarvitsee B5-vitamiinia päällimmäisen ihokerroksen sekä limakalvojen muodostukseen, mikä nopeuttaa ihottuman paranemista. Pantysonia on saatavana 20g ja 100g pakkauskoissa.

Hydrocortison-ratiopharm on emulsiovoide, jota voidaan käyttää Pantysonin tavoin paikallisesti ihoreaktioihin ja allergioihin silloin, kun iholla ei ole bakteeritulehdusta. Tätä tuotetta on saatavilla 50g ja 100g pakkauskoissa.

Myös Orionin Hydrocortison-emulsiovoiteita käytetään muiden kortisonivoiteiden tavoin monenlaisiin allergisiin ja muusta ärsytyksestä johtuviin iho-oireisiin. Orionin Hydrocortison-voiteita on saatavilla 0,5 %; 1 % ja 2,5 % vahvuuksissa, sekä 20 g, 50 g ja 100 g pakkauskoissa. 

Kortisonivoiteet myös supistavat verisuonia, mikä voi näkyä ihon vaalentumisena.

Kortisonivoiteissa käytetään perusvoiteiden kaltaisia voidepohjia. Hyvin rasvaisilla voiteilla voidaan hoitaa hyvin kuivia ja kroonisia ihottumia ja kevyemmät emulsiovoiteet taas sopivat muihin ihottumiin.

Kortisonivoiteen käyttö

Kortisonivoidetta käytetään lääkärin suosituksesta ohuilla ihoalueilla noin viikon hoitojaksoina kunnes ihottuma rauhoittuu.

Paksuja ihoalueita taas hoidetaan jopa 3–4 viikon hoitojaksoina. Ihoa voidaan hoitaa tämän jälkeen vielä ylläpitohoitona kahdesti viikossa muutaman viikon ajan, jotta ihottuman uusiutumisriski pienenisi.

Hiuspohjan iho-ongelmia voidaan taas lääkärin suosituksesta hoitaa kortisoniliuoksella, jota levitetään yleensä illalla.

Kortisonivoiteiden päällä voidaan käyttää myös erilaisia sidoksia, kuten voidesukkaa. Tämä lisää kortisonin imeytymistä ja estää ihon raapimista.

Voidetta annostellaan sormenpään verran eli noin 0,5 grammaa, mikä riittää molempien käsien kämmenpuolien tai muun vastaavankokoisen alan kertavoiteluun.

Kortisonivoiteiden haittavaikutukset

Kortisonivoiteiden haittavaikutuksia ovat ihon oheneminen ja arpijuovat, sillä kortisonivoiteet supistavat verisuonia. 

Erityisesti laaja-alaisessa ja runsaassa kortisonin käytössä pitää olla tarkkana, sillä kortisoni imeytyy verenkiertoon, mikä lamaa lisämunuaisen kortisonituotantoa. Siksi on tärkeää varmistaa sopiva voiteen teholuokka ja hoidon jaksottaminen. 

On myös harvinaista, mutta mahdollista, että kortisonivoiteelle kehittyy kosketusallergia.

Ihon kutina voi johtua monesta syystä

Kutinan tuntemus syntyy, kun ihon kutinaa aistivat tuntohermopäätteet aktivoituvat ja viestivät tuntemuksen aivoihin. Kutina voi kivun tavoin myös kroonistua.

Kutinaa voi aiheuttaa moni tekijä, kuten ihotaudit, jotkin yleissairaudet ja lääkeaineet. Kutinan yleisin syy on tulehdus ihossa. Herkkä iho voi ärsyyntyä ja alkaa kutisemaan myös arjen ärsykkeistä, kuten pesuaineista ja kosmetiikasta. 

Lähes joka viidennellä suomalaisella on helposti kuivuva ja kutiseva atooppinen iho ja kuivuessaan iho myös tulehtuu. Ihossa olevaa voimakkaampaa tulehdusta kutsutaan ihottumaksi eli ekseemaksi . Yleisimpiä ihottumia ovat atooppinen ihottuma, läiskäihottuma sekä tali-ihottuma.

Muita yleisiä kutinaa aiheuttavia tekijöitä ovat nokkosihottuma eli urtikaria, syyhypunkki, psoriaasi ja punajäkälä. Eri sairauksista maksa- ja munuaissairaudet, diabetes, jotkin syövät, MS-tauti, Parkinsonin tauti, kilpirauhassairaudet, HIV ja psyykkiset tekijät voivat aiheuttaa ihon kutinaa. Lääkkeistä kutinaa taas voivat aiheuttaa esimerkiksi statiinit (kolesterolilääkkeet), eräät verenpainelääkkeet ja antibiootit sekä voimakkaaseen kipuun käytettävät opioidit.