Lemmikin sisäloishäätö, puhekielellä madotus, on tärkeä osa lemmikin hyvinvointia, sillä suolistoloiset voivat runsaasti esiintyessään aiheuttaa lemmikeille eriasteisia sairauden oireita. Yleisiä sisäloisten aiheuttamia oireita ovat esimerkiksi ripuli, laihtuminen sekä yleiskunnon lasku. Oireilu on yleisempää pennuilla ja nuorilla koirilla sekä kissoilla, kuin aikuisilla eläimillä.

Lemmikkien suolistoloisista osa voi tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa jopa vakavan sairastumisen etenkin pienille lapsille. Esimerkiksi koirien ja kissojen suolinkaisten toukkamuodot voivat harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa ihmiselle silmä-, hermo- tai maksasairauden. Lemmikkien suolistoloisten hoitaminen on siis tärkeää sekä eläinten, että ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Tässä artikkelissa käsittelemme lemmikin madotusta ja sen tarpeen tunnistamista yhteistyössä Porin Eläinlääkäripalvelu Oy:n eläinlääkärien Pauliina Marttilan ja Tessa Stenroosin kanssa.

Madotuksen tarpeen voi tunnistaa helposti ulostenäytteellä

Sisäloishäätö matolääkkeellä on ennen suositeltu tekemään kaikille koirille keväisin ja syksyisin. Nykyisin suositellaan madotusta vain syystä, esimerkiksi jos lemmikin ulosteessa havaitaan matoja, tai kun madotukseen on jokin muu syy. Lääkitsemisen sijaan voidaankin tehdä lemmikin ulosteesta ulostetutkimus, josta selviää madotuksen tarve.

“Lemmikkien madotuksen tarve on hyvin yksilöllinen ja riippuu paljon muun muassa elinympäristöstä, harrastuksista ja siitä mitä lemmikki pistää suuhunsa. Madotus on aina tarpeen, jos ulosteessa havaitaan loisia, loisten munia tai jos lemmikin oksennuksen mukana havaitaan sisäloisia. Joskus lemmikin loistartuntaan liittyy oireita kuten kroonista ripulia ja oksentelua ilman näkyviä loisia tai esimerkiksi yskää. Näistä on kuitenkin hyvä tulla ensin tutkimuksiin, ettei mahdollinen muu syy kyseisille oireille jää hoitamatta”, neuvoo eläinlääkäri Tessa Stenroos.

Perusterveen, aikuisen ja oireettoman koiran madotuksen tarve voidaan havaita ulostenäytetutkimuksesta, jonka voi tehdä säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain. Näin loishäätölääkettä tarvitseva koira saa ajoissa asianmukaisen lääkityksen. Jos ulostenäytteessä ei todeta sisäloisia, matolääkitystä ei sillä hetkellä tarvita. Ulostenäytetutkimusta varten kaikki välineet, ohjeet ja lähetteet saa esimerkiksi Porin Eläinlääkäripalvelusta.

Näissä tapauksissa madotuksen voi tehdä ilman ulostenäytettä

Matolääkitys tulee antaa joissakin tilanteissa siitä huolimatta, että sisäloisia ei ole havaittu. Esimerkiksi pienet pennut rutiinimadotetaan aina ennen luovutusikää ensimmäisen kerran kahden viikon ikäisinä, jonka jälkeen pennut tulee madottaa vielä kahden viikon välein 10 viikon ikään asti. Pennut tulee madottaa aina yhtä aikaa emon kanssa, jotta emon mahdolliset sisäloiset eivät kulkeudu pentuun.

Myös lemmikit, jotka elävät jatkuvasti ulkona tai metsästävät, tulee loishäätää säännöllisesti. Tällaisiin eläimiin kuuluvat esimerkiksi ulkokissat sekä metsästyskoirat.

Samoin myös ulkomailta tulevat ja sinne lähtevät koirat ja kissat tulee aina madottaa, ja merkintä loishäädöstä myös tarkastetaan viranomaisten toimesta. Ulkomailla on monesti hyvin erilainen lois- ja bakteerikanta kuin Suomessa, joten madotuksen ja muidenkin lemmikin asioiden kuten rokotusten kanssa tulee olla tarkkana. Voit kysyä matkustavan lemmikin asioihin apua esimerkiksi apteekilta tai eläinlääkäriltä.

Lemmikkien yleisimmät sisäloiset

Suomessa yleisimpiä kissojen ja koirien sisäloisia ovat suolinkaiset. Suolinkaisten lisäksi koirilla voi esiintyä myös hakamatoja ja piiskamatoja ja kissoilla taas hyvin yleisesti heisimatoja. Heisimatotartunnan kissa saa helposti, kun se pyydystää pieniä jyrsijöitä ja syö saalistaan. Koirilla taas heisimadot ovat Suomessa harvinaisia. Koira tai kissa voi saada myös leveän heisimadon eli lapamadon, jos se pääsee syömään raakaa makean veden kalaa.

“Suolinkaistoukkien elinkiertoon kuuluu vaellus keuhkojen kautta nieluun, jolloin oireena voi olla hengitysteiden ärsytystä, yskää ja mahdollisesti jopa keuhkokuumetta. Hoitamaton pikkupennun suolinkaistartunta voi johtaa jopa  pennun kuolemaan, mikäli tartunta on niin runsas, että madot läpäisevät suolen ja aiheuttavat eläimelle vatsakalvontulehduksen”, kertoo Pauliina Marttila.

Sopivan matolääkkeen valitseminen

“Apteekilta saa monia reseptivapaita sisäloishäätöön tarkoitettuja lääkkeitä eri annostelumuodoissa, kuten tavallisina tabletteina, hyvänmakuisina purutabletteina, oraalipastana tai -suspensiona sekä paikallisvaleluliuoksena (kissoille). Erikokoisille eläimille löytyy myös omat valmisteet, ja apteekin farmaseutit auttavat mielellään valitsemaan asiakkaan lemmikille oikean valmisteen. Pienen pennun madotukseen on hyvä kysyä neuvoa ja suositusta lemmikin omalta kasvattajalta tai eläinlääkäriltä”,  kertoo proviisori Anniina Vanhanen.