Aivot ovat monimutkainen elin, joiden hyvinvointiin vaikuttaa moni tekijä. Aivoterveyttä tukevat terveelliset elämäntavat, aivojen sopiva haastaminen sekä riittävästä levosta ja palautumisesta huolehtiminen. Aivot kehittyvät koko eliniän ajan, joten niistä huolehtiminen on elinikäinen prosessi. Aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeää läpi elämän, mutta erityisesti vanhetessa, sillä hermosolujen vähenemisestä johtuen aivojen tilavuus sekä paino pienenevät hitaasti iän myötä. Tällöin esimerkiksi lyhytkestoisen työmuistin tehokkuus sekä tiedonkäsittelyn nopeus laskevat. Kun aivojen terveydestä huolehditaan hyvin, voi myös ikääntyminen edetä terveellä tavalla, eivätkä tiedonkäsittelytoiminnot heikkene laajasti.

Terveet elämäntavat tukevat myös aivoterveyttä

Elämäntavat ovat oleellinen osa aivoterveyttä ja terveellinen ruokavalio on oleellinen osa terveitä elämäntapoja. Monipuolinen aivoterveyttä ja muistia tukeva ruokavalio koostuu muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta. Näissä ruoka-aineissa on ravintoaineita ja vitamiineja, jotka suojaavat aivoverisuonia ja sydäntä sekä auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Aivoille sopivia pehmeitä rasvoja saa esimerkiksi kalasta, pähkinöistä ja kasviöljyistä. Proteiinit eli valkuaisaineet  ovat tärkeitä lihasten ravintoaineeksi ja aivojen hermoverkkojen rakennusaineeksi. Suolaa sekä alkoholia taas on hyvä käyttää kohtuudella, sillä runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta ja runsas alkoholin käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa.

Useiden tutkimusten mukaan monet eri tekijät voivat vaikuttaa Alzheimerin taudin tai verisuoniperäisten muisisaurauksien kehitykseen. Riskitekijöitä perinnöllisten tekijöiden lisäksi ovat esimerkiksi ylipaino, korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa elintapojen muutoksilla. Toisaalta taas henkilön, jolla on tunnistettuja perinnöllisiä tekijöitä, on tärkeää myös panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin muiden riskitekijöiden minimoimiseksi.

Liikuntaa, lepoa ja stressin vähentämistä tasapainossa

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus eivät ole vain terveyden edistäjiä ja mielihyvän tuojia, vaan edistävät myös aivoterveyttä. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet tehostuvat, mikä vaikuttaa positiivisesti muistijälkien säilymiseen ja syntymiseen. Liikunta heikentää myös masennuksen ja ahdituksen oireita, sekä parantaa unen laatua. Näiden lisäksi fyysinen aktiivisuus sekä laskee verenpainetta että riskiä moneen sairauteen, kuten eteneviin muistisairauksiin.

Aivot tarvitsevat liikunnan lisäksi myös rentoutumista. Laadukas ja riitävä uni on aivojen toiminnan edellytys, sillä päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin yön aikana. Jos aivot kärsivät univajeesta, seuraa siitä vireystilan, keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikentymistä. Lisäksi uuden oppiminen ja muistaminen voivat vaikeutuvat. Pitkäaikainen unenpuute voi aiheuttaa myös muistihäiriöitä. Aivoterveyden kannalta hyvä sääntö on niinsanottu kahdeksan tunnin sääntö: Vuorokaudesta 8h lepoa, 8h työtä ja 8h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa ja jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja jollakin niitä aktivoivalla tekemisellä. 

Stressi puolestaan vaikeuttaa muun muassa lyhytkestoisen työmuistin toimintaa, laajojen kokonaisuuksien hallintaa sekä luovaa toimintaa. Jo tilapäinenkin stressi voi näkyä muistin ja keskittymisen vaikeuksina. Pitkittynyt stressi taas voi johtaa vakavaan uupumukseen ja masennukseen, mikä lisää tiedonkäsittelyn häiriöitä ja lisää muistisairauksien riskiä. Siksi omien palautumiskeinojen pohtiminen onkin hyvä jo rauhallisessakin elämäntilanteessa. Stressaantuneena erityisen tärkeää on itselle asetettujen odotuksien ja velvollisuuksien pohtiminen ja pyrkimys muutokseen omassa elämässään.

Aivoja voi jumpata monella tapaa

Älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vaikuttavat näin positiivisesti aivojen toimintakykyyn ja muistiin. Kun aivot ovat verkottuneet hyvin, pystytään niillä tekemään haastavampaakin ongelmanratkaisua ja sopeutumaan nopeasti muutostilanteisiin.  Aivoja aktivoivia asioita ovat esimerkiksi pelien pelaaminen, musiikki, opiskelu, lukeminen, tanssi ja kaikenlainen rutiineista poikkeaminen. Aivoille tärkeää on myös erityisesti tekemisen säännöllisyys ja mielekkyys.

Paras aivotreeni on sellaista joka haastaa eri tiedonkäsittelyn osa-alueita, kuten muistia, tarkkaavaisuutta, päättely- ja hahmottamiskykyä. Kaikenlainen keskustelu ja väittely haastavat aivoja, joten sosiaalinen tekeminen on myös tärkeää. 

Esimerkiksi kaikenlainen taiteen ja kulttuurin harrastaminen on hyväksi aivoterveydelle, sillä ne ovat myös loistava alusta sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja yhdessäololle. Kulttuurin harrastamista suositellaan myös muistisairaille ihmisille, sillä se voi parhaimmillaan kohentaa muistisairaan toimintakykyä. Kulttuurin harrastaminen kattaa laajasti erilaisia asioita ja sen sisältä voikin löytää mielekästä tekemistä ja nautintoa myös muistisairauden vaikeassa vaiheessa oleville. Katselu, kuuntelu, kosketus sekä muut elämykset ovat tärkeitä ja aivotoimintaa piristäviä silloinkin, kun aktiivinen osallistuminen ei enää onnistu.

Yleisesti aivoterveys käsittää siis laajasti aivojen eri osa-alueista huolehtimista, joihin kuuluu niin terveistä elämäntavoista huolehtiminen, kuin aivojen jumppaaminenkin. Apteekista löytyviä tervettä elämäntapaa tukevia tuotteita ovat esimerkiksi nukahtamista helpottavat melatoniini tuotteet, muistia tukeva B-12 vitamiini ja aivoterveyttä tukevat Omega3-rasvahapot. Jos jokin terveyteen tai aivoterveyteen liittyvä asia mietityttää, niin kysy rohkeasti apua apteekista!